Että sitten taas. Etän että kerrassaan.
Tuli nimittäin tunaroitua siinä määrin, että taas se alkoi.
Pääni sisäinen Selostaja nappasi mikrofonin käteensä ja niin syttyi spotti! Tällä kertaa onkin enemmän stand up- shown poljentoa mukaileva setti menossa ja jossain siellä kuvitteellisen salin pimeydessä istuu tyyppejä, jotka muistuttavat yllättävän paljon minua itseäni. Valokeila sohottaa kuumana minuun (olen muuten yksin eturivissä, noloa sekin) ja tuo sukkelasanainen Selostaja on kiinnittänyt kaiken huomionsa epäkohtiini ja niihin lukemattomiin syihin, miksi taaskin meni pyrstölleen yksinkertainen asia.
Ja sitten naurua, rummun päräytys ja fanfaari.
Käydään läpi nyt sitten samalla kaikki häpeää aiheuttavat tempaukset ja epäonnistumiset mielellään ala-asteen ensimmäiseltä luokalta lähtien, niin saadaan komea show ja ikimuistoiset tunne-elämykset, joiden jälkimainingeissa voikin liplatella menemään loppupäivän. Mikäs sen parempaa näin joulun alla, vieläpä kun ei valkeasta joulusta ole tietoakaan ja maa on yhtä harmaa kuin mielikin. Mutta kas! Selostaja keksi muistuttaa, ettei olisi kannattanut laittaa firman pikkujouluihin päälle sitä kolme vuotta sitten ostettua pikkumustaa, kun eihän se enää päälle istu ilman viikon vesipaastoa. Pullat pantakoon pannaan!
Aplodit ja fanfaari. Väliaika.
Tuntuuko tutulta? Löytyykö sinultakin toisinaan turhan kriittinen pään sisäinen Selostaja, jonka kanssa ei juuri dialogia käydä, vaan pikemminkin kuunnellaan samoista lauseista koostuvaa monologia juuri silloin, kun eniten tarvitsisit myötätuntoa? Itsemyötätuntoa voi onneksi opetella ja kannattaakin, sillä paineisessa tilanteessa siitä on enemmän hyötyä kuin sättivästä Selostajasta, jolle epäonnistuminen on aina suuri uhka.
Itsemyötätunto sallii kipeidenkin tunteiden kokemisen ja muistuttaa siitä, että sinä olet arvokas epäkohtinesi kaikkinesi. Se Selostajakin kyllä oppii kannustamaan, tukemaan ja olemaan paras ystäväsi, kunhan vain annat mahdollisuuden. Itsemyötätunto ei ole sääliä eikä virheiden katsomista läpi sormien, se ei ole luovuttamista eikä piiloutumista selittelyjen taakse.
Se on ennen kaikkea kykyä kohdella itseään arvostavasti ja rakentavasti.
Taiteilija Viljanen 